Huolehtimisyhteiskunta

Kiinasta saa hyviä otsikoita teemalla “kuinka auktoriteetit valvovat”. Esimerkiksi poliisi ja informaatiovirastot valvovat ettei kukaan loukkaa valtion informaatiolinjaa. Lukio-opettajat valvovat etteivät oppilaat seurustele, ja vanhemmat valvovat kenen kanssa yliopiston jo päättäneet seurustelevat. Yliopisto valvoo, ettei opiskelijoiden fyysinen kunto pääse rapistumaan tai että opiskelijat eivät rieku öisin ulkona tai toisen sukupuolen asuintiloissa, edes viikonloppuisin. Ja naapurit valvovat… no valvovat vain tavan vuoksi ja kertovat sitten emännälle vuokralaisten elintottumuksista.

Täällä valvominen on kuitenkin huolehtimista. Poliisi huolehtii yleisen järjestyksen säilymisestä, lukio-opettajat oppilaiden opiskelumenestyksestä ja vanhemmat vain yleisesti lastensa pitkän tähtäimen onnellisuudesta. Ja naapurit huolehtivat… no huolehtivat vain asuinympäristön tuttuudesta. Huolehtiminen ei kuulosta ollenkaan niin kauhealta.

Kiinalainen välittäminen on pitkälti huolehtimista. Yllätyn usein kun semi-tutut yliopistokaverit muistuttavat pukeutumaan tarpeeksi lämpimästi, tai juomaan kuumaa vettä säännöllisesti. Ravintolasta lähdettäessäkin vieraille toivotetaan aina: Kulje varovasti, 慢走。Yllätyn tietysti vain enemmän kuullessani yliopiston huolehtivan opiskelijoiden fyysisestä kunnosta, tai lukio-opettajien raportoinneista lukiolaisten seurusteluyrityksistä.

Ehkä kiinalaisten suhtautuminen voi usein tuntua ns. ylihuolehtimiselta, mutta huolehtiminen on myös sitä mitä me suomalaiset olemme vapauden myötä menettäneet. Kukaan ei puutu vakavasti siihen mitä päätät opiskella yliopistossa, tai onko teini-iän seurustelukumppani sopiva. Meilläpäin saa tehdä itse päätökset ja viettää vapaa-aikaansa vapaasti. Tuskin kukaan voi väittää, ettei myös vapaus joskus ahdistaisi.

Ei minusta mitään kontrolliyhteiskunnan ylistäjää ole tullut, mutta täällä voi nähdä kontrollin, valvomisen ja huolehtimisen hyvätkin puolet. Täällä monet teini-iän ylilyönnit ja dokailuillat jäävät väliin (oli se sitten hyvä tai ei…). Tuntemillani nuorilla on aika selvät tavoitteet ja suhteellisen turvallinen ja läheinen perhepiiri. Rajat ovat paljon selvemmät kuin nyky-Suomessa. Kiinalaisen huolehtimissuhteen edellytyksenä on myös tottelevaisuus ja auktoriteettien arvostaminen, joita meilläpäin ei suuremmin arvosteta, ainakaan 80-luvulla syntyneiden piireissä.

Mutta on päivänselvää, ettei kiinalaisilla ole samanlaisia vapauksia kuin meillä. Osaa kontrollista, vähemmistömielipiteiden tukahduttamisesta puhumattakaan, on paha perustella edes väenpaljoudella. Mutta täällä myös ymmärtää, miksei yli miljardin ihmisen ylikansoitetussa maassa kontrollia voi mitoittaa yhtä tarkasti kuin viiden miljoonan, oikeuksistaan huolehtimaan tottuneen individualistin onnelassa.